Poispotkittujen viimeiset sanat

Nuorkauppakamareissa pidetään joka vuosi potkiaisia eli potkitaan yli-ikäisiä pois toiminnasta. Nämä ovat aina mahtava tapahtuma kerääntyä potkittavien kanssa yhteen sekä muistella kamariuraa. Vuonna 2018 potkittavat olivat Timo Vormisto, Sanna Lundström sekä Saku Nikkanen. Kysyimme heiltä mietteitä mitä he ovat saaneet kamaritoiminnalta.

 

Saku Nikkanen, Liikunnanohjaaja Salon Kaupunki liikuntapalvelut, Salon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

Minun ja Salon nuorkauppakamarin yhteinen taival alkoi vuonna 2013. Minua oli aiemminkin kannustettu
hakemaan, mutta en syystä tai toisesta ollut hakenut. Sanna Lundström otti asian kanssani puheeksi toisella
kerralla ja päätin hakea vaikka koin olevani jo ehkä hieman ikäni puolesta ehtoopuolella. Sen jälkeen ei ole
oikeastaan kaduttanut muu kuin se, että en ollut hakenut aiemmin. Haluan kiittää Sannaa vielä kerran
ohjauksesta hienon harrastuksen pariin.

Kamaritoiminta on antanut minulle aivan upean verkoston osaajia ja hyviä tyyppejä joiden kanssa voi tehdä
sulavasti yhteistyötä niin kamarin projekteissa kuin työelämässäkin. Tästä verkostosta on ollut ja uskon,
että tulee olemaankin konkreettista hyötyä työurallani. On ollut myös ilo seurata eri kamarilaisten yhteisiä
projekteja omassa yritystoiminnassaan ja työelämässään. Tämä järjestö tuo eri osaajat todella yhteen ja
siitä on konkreettista hyötyä työuralle aivan varmasti. Kamari on loistava esimerkki siitä, että mitä
enemmän sille antaa niin sitä enemmän siitä voi saada irti. Hakeuduin kamariin kesken todellisten
ruuhkavuosien ajatuksella, että tämä on harrastus jonka pyhitän itseni kehittämiseen. Sen ajatuksen
pohjalta pidin periaatteena, että teen vähintään yhden projektin vuodessa. Projektien hallinta kaiken
kiireen keskellä antaa hyvää näkökulmaa myös työelämän projektihallintaan ja erityisesti
kalenterinhallintaan.

Tuleville kamarilaisille haluan antaa sen vinkin jonka he tulevat kuulemaan vielä monessa vaalikokouksessa
ja tilaisuudessa eli hakekaa hallituspaikoille. Hallituksessa toiminta avautuu ihan oikeasti uudella tavalla. Se
ottaa aikaa, mutta se varmasti kannattaa. Mikäli kuitenkin kalenteri ei anna myöden niin ottakaa jokin
tavoite osallistumiselle. On se sitten projekti vuodessa tai jotain muuta niin aina kannattaa osallistua kun on
mahdollisuus. Välillä voi tulla pitempiä taukoja, mutta siitä ei kukaan sinua tuomitse. Kaikki tietävät, että
jokaisella jäsenellä tässä järjestössä on omat kiireensä. Olet kuitenkin aina yhtä tervetullut on sitten
edellisestä tapaamisesta kaksi vuotta tai kaksi viikkoa. Vinkkaan vielä, että vaikka miten olet kiireinen niin
heittäydy mukaan! Tämä porukka vie projektit maaliin yhdessä. Et takuulla jää yksin!
Lyhyehköön kamariuraani mahtuu paljon mukavia muistoja. Paras vuosi oli varmasti hallitusvuosi johon
lähdin kyllä todellakin heittäytyen mukaan. Vaalikokoukseen lähtiessäni tuli kotona luvattua etten sitten
tuo tuliaisina mitään lisätehtäviä. Senaattorien innostavat puheet ja parit gin tonicit saivat minut kuitenkin
hyppäämään pöydälle. Seuraavana päivänä hieman kadutti, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli paras
kamarivuosi. Kaikkein liikuttavin ja pysähdyttävin muistoni kuitenkin sijoittuu 100-vuotiaan Suomen
itsenäisyyspäivän kunniavartioon Uskelan kirkkomaaalla, jonka projektipäällikönä sain olla. Kamarilaisten
sitoutuminen tähän kunnianosoitukseen sankarivainajien muistoksi oli upeaa ja osoitus siitä miten hienosta
järjestöstä nuorkauppakamarissa on kyse.

Kiitos, kun sain olla mukana maailman parhaiden matkassa!

Saku

 

Sanna Lundström, Lakimies KPMG Oy, Salon Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. 

1.Milloin aloitit kamarissa ja miten päädyit mukaan?

Päädyin mukaan kamariin yhden Eurooppa-päivän jälkimainingeissa. Tultiin kotiin Turusta Päivin kanssa ja hän keksi kysyä kuinka vanha mä olen (näin jälkikäteen mä mietin, että ei kai vielä silloin voinut olla epäselvyyttä siitä, että mä en ole 40-v?!?). Pistin sitten hakemusta sisään ja jäin odottelemaan kutsua haastatteluun. Sen haastattelun muistankin erityisen hyvin, koska haastatteluun tuli mm. Hukkasen Joni, jonka autoa olin aiemmin Helsingissä kolhinut. Mietin siinä, että tää alkaakin lupaavasti tää haastattelu 😉

2. Mitä olet kamaritoiminnalta saatu omassa työelämässäsi?
Verkostoja ja halua hypätä tehtäviin, jotka ei ”ole mun juttu”. Siitä saa aika paljon, kun tekeekin jonkun sellaisen jutun, joka tuntuu etukäteen inhokilta. Nämä verkostot ovat tuoneet myös huomattavan määrän asiakkaita vuosien varrella. Samoin itse huomaan käyttäväni mieluiten kamarilaisten palveluja aina kun sellaisia on saatavilla. Tässä muuten olisi vielä kehittämisen paikka Salon kamarissa. Nimittäin tätä kirjoittaessa huomaan, että en tiedä kaikkien osalta mitä he puuhaavat… ? Ok matrikkelista selviää, mutta trust me… sinä kohtaa kun mä tarviin jotain, niin mä soitan sille joka tulee mieleen, enkä lähde sitä kovasti etsimään. Eli kamarilaiset – lykätkää niitä käyntikortteja muille. Ne voi vaikka ostaa jotain 😉

3. Vinkit tuleville kamarilaisille?

Hmm. vinkkejä… Avoimin mielen. Täällä voi tehdä niin monenlaista, tai sitten olla tekemättä välillä, jos aikataulut kiristää otsaa. Mahdollisuuksia kehittyä on kovin monta. Erityisesti suosittelen lähtemään ulos Salosta kansallisiin tapahtumiin – huikeita. Siellä verkostoituu myös ihan toisella tapaa omankin kamarin kamarilaisten kanssa. Jos kaipaat uusia ystäviä – täältä löytyy. Jos kaipaat verkostoja bisnekseen – täältä löytyy. Jos kaipaat varmuutta esiintymiseen – täältä löytyy. Koulutusta- kyllä löytyy… Se mikä minua jäi harmittamaan oli, että en lähtenyt mukaan yhteenkään kansainväliseen tapahtumaan. Oli muka aina just silloin liian kiire tai liian vähän rahaa. Menkää te, niin ei tartte sitten katua. Olen ymmärtänyt, että ne reissut ON hyviä.
4. Parhaimmat muistot kamariajoilta?
Parhaimpia muistoja: koejäsenenä järjestettiin tietysti kalastus ja virkistys. Aamulla oli paint ball sotaa ja vettä tuli ihan hirveästi. Mitään en nähnyt, kun kypärä oli ihan huurussa, mutta metsässä juostiin niin pirusti. Sitten käytiin ihan oikeasti kalassa – onkimassa. Meidän ryhmällä kävi vähän parempi onni, kun löydettiin kalastaja, jolta ostettiin pari isompaa kalaa 😉 Ei tunnustettu kyllä silloin sitä. Illalla oli bändi soittamassa – väsynyt mutta onnellinen kuvasi sitä päivää.
Sitten on yksi ei niin kiva muisto… joka nyt jo hymyilyttää. Koejäsenten piti olla välttämättä paikalla vaalikokouksessa ja siellä oli sitten puhekilpailu, josta en tiennyt mitään etukäteen. Olin valvonut pari yötä lasten kanssa, päätä särki ja tuntui, että mä nukahdan just siihen paikkaan. Siitä sitten vetämään puhetta.. otti rankasti päähän, mutta tulipa vedettyä. Ei tullut voittoa- kumma kyllä 😊

Levillä kansallisessa kokouksessa mä olin liikkeellä huvi ja hyöty asenteella. Pidin siellä päivällä meidän asianajotoimiston ständiä. Suosittelen sitäkin muille – poiki sekin joitain asiakkaita. Vapaampi puoli levillä – siitä puhutaan vieläkin 😊

Aika monta muistoa olisi, kun ryhdyin miettimään. Joulugaalat aina kivoja…. Laurin Markkinat pubissa olen tainnut olla yhtä vuotta lukuunottamatta aina. Myös sinä vuonna, kun Alice syntyi siitä parin viikon päästä. Mulla oli ihan jees olo, niin ajattelin, että voin mä jotain puuhatakin, kun ei tää näytä tästä syntyvän…

Tapahtumat: kertaakaan en ole katunut, kun olen lähtenyt johonkin mukaan, mutta muutamia kertoja on tullut kyllä harmiteltua silloin, kun en ole ollut mukana kiireen vuoksi. Vinkkinä vaan teille muille 😉

Lämpimiä muistoja kamariajoilta miettien,

-Sanna

potkittavat